Torstaina 7.7 lähdin mukaan kuvausretkelle RM-Tietotekniikan Palveluiden Riku Munnukan kanssa. Kolehmaisten sukuseuran toimeksiannosta Riku kuvasi dronella Kolehmaisten suvun vanhimpien asuinseutujen maisemia.
Olimme laatineet päivän ohjelman niin, että lähtisimme Juvalta aluksi Leppävirralle, sieltä Pieksämäen Jäppilän kautta Suonenjoelle ja päivä päättyisi Karttulan seutujen kuvaukseen. Sääennusteet lupasivat pilvipoutaa. Välillä pilvet olivat varsin synkkiä, mutta onneksi ei satanut ja kuvaaminen onnistui joka kohteessa. Dronekuvat tuovat esille laajaa perspektiiviä ja uudenlaista näkökulmaa maisemista, joissa suku on aikanaan elellyt. Ilmasta näkee tyystin eri tavalla kuin maan tasalta.
Olimme kuvauttaneet RM-Tietotekniikan Palveluilla jo kesällä 2021 Joroisten Kolmajärven seudut, joka on mahdollisesti Kolehmaisten suvun varhaisin asuinalue. Kolehmaiset katosivat Kolmalta 1600-luvun aikana. Kolmankylän Kolehmaisten sukua jatkavat kuitenkin Pihtiputaan ja Kainuun Kanasten suvut, jotka jättivät Joroisten maisemat jo 1500-luvulla. Nimi muuttui uusilla asuinseuduilla Kanaseksi ilmeisesti siitä syystä, että Kolehmaiset omistivat Joroisissa Kanamäki-nimisen maakappaleen.
Ensimmäinen kuvauskohde, Leppävirran Sarkamäki, oli Tahvo Kolehmaisen poikien asuttama jo asiakirjojen alkaessa 1540-luvulla. Koko Sarkamäen kylä oli pitkään Kolehmaisten omistuksessa. Sukuhaaran nimi muuttui 1550-luvun ja 1650-luvun aikana hiljalleen Könöseksi, joka syntyi jonkinlaisena lisänimenä. Nopeasti nimi ei muuttunut, vaan kulki Kolehmaisen nimen rinnalla useiden sukupolvien ajan. Sarkamäki tyhjeni Könösistä 1600-luvun loppuun mennessä. Tänä päivänä Sarkamäen maisemat olivat vahvasti metsittyneet. Aikanaan näkevyydet ovat varmasti olleet avarampia kaskimaisemia. Suurempia järviä ei seudulla myöskään ole.
Jatkoimme Sarkamäeltä Pieksämäen, entisen Jäppilän, Suontientaipaleeseen, tarkemmin Hietakylään (Suontientaipale n:o 1). Kyseinen paikka oli keskeisiä Kolehmaisten asuinseutuja jo asiakirjojen alkaessa. Paikka sijaitsee kannaksella kahden järven (Suontienselkä ja Hiukkanen) välissä. Hietakylän talosta on lähtöisin oma sukuhaarani ja koko Pieksämäen Kolehmaisten suku. Täällä maisemat ovat avaraa peltomaisemaa ja suurehkot järvetkin aivan vieressä.
Naapurissa sijaitsee Haanpään talo (Suontientaipale n:o 13), jonka pihalta suoritimme kuvaukset ystävällisen isännän luvalla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että talo on kuulunut Markkasten suvulle jo 1710-luvun alusta lähtien. Markkaset polveutuvat niin ikään nimenvaihdoksen kautta Kolehmaisista.
Hietakylästä jatkoimme pohjoiseen, kohti Suonenjoen Markkalaa, josta koko laaja Markkasten suku on lähtöisin. Vielä 1500-luvulla suvun esi-isät olivat Kolehmaisen nimellä ja nimi muuttui 1600-luvun alkuvuosikymmeninä Uttermarkin kautta Markkaseksi. Eräs suvun kolmesta kantaveljeksestä oli tunnettu nuijasotapäällikkö Esko Kolehmainen, myöhempi Eskil Uttermark, joka tunnettiin myös nimellä ”Erämaan Esko”.
Markkalasta matka vei Suonenjoen keskustaan lounastauolle. Mansikkapitäjä onkin Kolehmaisten sukukunnan vahvin tyyssija edelleen tänä päivänä, sillä Markkanen on Suonenjoen yleisin tai ainakin toiseksi yleisin sukunimi (en ole varma mikä on tämän hetken tilanne Korhosten ja Markkasten välillä).
Viimeisenä kuvauspaikkana olivat Karttulan Punnonmäen, Soinlahden ja Kohomäen (entisen Kuttakohon) seudut. Kyseisiin maisemiin asettui keskiajan lopulla, luultavammin noin 1520-30-luvulla Pekka Kolehmainen, joka tunnetaan kansantarujen ”Ukko Kolomaisena”. Kansanperinne kertoo hänen istuneen Kuttakohon vuorella kuusenlatvassa ja jakaneen sieltä maat seitsemälle pojalleen ja vävylleen Karttuselle. Vaikka tarinassa onkin hieman liioittelua mukana, niin asiakirjatkin osoittavat hänellä olleen seitsemän poikaa. Dronekuvissa erottuvat mukavasti seudun järvet, niin Virmasvesi, Kuttajärvi kuin Punnonenkin. Kohomäki eli Kuttakoho on metsittynyt ja korkeuserot eivät ole niin helposti erotettavissa. Luultavasti onnistuimme kuitenkin kuvista paikallistamaan Kuttakohon. Komeat olivat maisemat edelleen ja seuduilla näyttää edelleen olevan maanviljelystoimintaa.
Seuraavan päivän (8.7.2022) ohjelmaan jäi vielä Rantasalmen Osikonmäen kuvaaminen, jonka Riku kävi aamutuimaan itsekseen suorittamassa. Osikonmäen Kolehman talo on ollut Kolehmaisten suvun hallussa asiakirjojen alusta (v. 1541) tähän päivään. Isäntä Erkki Kolehmainen (Kolehmaisten sukuseuran hallituksen jäsen 2015-2019) oli tullut pihalle jutustelemaan. Kaikkien muiden suvun kantatalojen osalta hallinta on vuosisatojen aikana kirvonnut pois suvun käsistä.
Komeita kuvia saatiin ja päivä oli muutenkin piristävä poikkeus. Samalla sai nähdä uusiakin paikkoja, sillä Karttulan Punnonmäen ja Soinlahden alueet olivat itsellenikin ennen näkemättömiä.
Kertynyttä kuvamateriaalia tullaan hyödyntämään niin tulevissa sukukirjoissa kuin muissakin yhteyksissä sukuseuran toiminnassa. Suosittelen lämpimästi muitakin sukuseuroja kuvauttamaan vanhoja asuinalueitaan. Jos suvun juuret ovat Savossa, niin yhteys vaan joustavan palvelun RM-Tietotekniikan Palveluihin.
Ari Kolehmainen